Onneksi. Johan meinaisikin hermot palaa, kun tuntui, että olin vielä niagaraisempi kuin normaalisti.. Täti kävi siis kylässä, voi raivotar minua... Seuraavia odotellessa.. ja tuleehan ne. Pilaavat uuden vuoteni. 

Mr B tässä kysyi, että koska mä toivoisin että me jätettäisiin kaikki varovaistelu taaksepäin ja ns. alettas suoraan asiaan. Pitiä hieman miettiä tätä ja vaikka kovasti omaa pikku B:tä toivonkin, niin silti ei _ihan_ vielä. Mulla on ollut tässä menossa semmoinen iso projekti kun painon pudotus (selittänee linkkilistan plus size mammavaate linkit...) ja vaikka olen paljon jo saanutkin aikaan, niin vielä n.20 kiloa olisi ihan suotavaa pudottaa.. eli project baby B joutuu vielä hieman odottaa.. ei kauan, olen aika sitkee sissi kun sille päälle satun.. Mutta voi hyvinkin olla, että ennen kesää ei tapahdu yhtään mitään. Kun haaveita ja suunnitelmia ja ja ja...

Myös pariin muuhun asiaan on pakko takertua ennen vaavi B:tä.

1) Koti on liian pieni kolmelle ihmiselle näiden elukoiden vallatessa yhä enemmän ja enemmän areenaa..

2) Auton osto

3) Rahan säästäminen

Isompi asunto ja auton hankinta jokseenkin tuntuu korneilta, kun tavoitteena olisi säästää.. mutta totuus on, ettei tänne mahdu ja lapsen kanssa reissaaminen helpottuu auton myötä. Nyt moinen nelipyöräinen rahasyöppö on turhaa meille, mutta ei sitten enää, kun/jos meitä joskus on kolme..

Täytynee mennä kotihommiin..viimeinen saikkupäivä menossa, keskiviikkona takaisin töihin.. ihan muksaa on, alkaakin olee jo tylsää kotona ja ikävä töitä.